Vesilukon vahtaamista

Ohraviini on nyt pörissyt noin 11 päivää ämpärissään. Otin viikon kuluttua ominaispainolukeman joka oli 1.029, ja tänään se oli noin 1.025. Alkoholina tuo on jo noin 11,5 tilavuusprosenttia! Siirsin oluen toiseen ämpäriin koska tarvitsemme isompaa tönikkää tulevana viikonloppuna. Hiiva näytti vielä kovasti aktiiviselta, tuoksu oli erittäin hedelmäinen ja se tuntui valtaavan koko talon.

Väriltään liemi oli tuollainen vaalean ruskea/ tumman oranssi. Maussa oli ehkä häivähdys jotain toffeen suuntaista ja aika kovasti tuota hiivassakin tuoksunutta hedelmäisyyttä, tuli vaan mieleen että tulikohan tähän ollenkaan tarpeeksi sellaisia kerroksia mitkä voisivat kypsyä joksikin mielenkiintoiseksi? Jotain tummempaa mallasta olisi kyllä voinut olla joukossa. Alkoholi ei kuitenkaan ollut mitenkään epämiellyttävän polttava, olisiko matalina pysyneiden käymislämpöjen ansiota, ne ovat olleet n. 18-19 astetta.

Kävi kyllä mielessä lisätä tuonne kakkosastiaan vaikka inkivääriä tai rusinoita vähän nyansseja antamaan, mutta ei nyt tullut sitä kuitenkaan tehtyä. Katsotaan mitä aika tekee oluelle. Saa nyt vielä olla ainakin viikon tuossa muhimassa ennen pullottamista että käy varmasti loppuun. Sellaista tullut tähän liittyen pähkäiltyä, että aina kun ottaa ominaispainolukeman, niin oluttahan menee tuollaiset 2,5 dl enemmän tai vähemmän hukkaan; tätäkin kyseistä on jäljellä enään reilut 15 litraa, joten ei sitä mielellään yhtään pois heittäisi. Ehkä jos steriloisi aina mittalaitteetkin huolella, niin uskaltaisi kaataa tuon tilkan takaisin?

Lidlin 2 litran kurkkupurkki.

Sitten toinen vahtaamisen aihe ovat olleet nämä "villistartterit", jotka eivät millään meinaa lähteä käymään niin kuin kuuluisi. Nyt on neljäs kokeiluerä jo menossa. Kolmannessa oli reilun viikon ja pihalta poimitun muutaman aroniamarjan lisäämisen jälkeen muutama kupla havaittavissa, mutta siihen se sitten jäikin. Sen haju ei tosin ollut niin etikkainen kuin kahden ensimmäisen, lähinnä etäisen hedelmäinen/ jalkahikinen, mutta se ei houkutellut säästämään itseään. "American Sour Beers"- kirjan ja nettifoorumeiden perusteella homman pitäisi olla helppo ja käymisen ihan kunnolla havaittavaa vaahtoamista ja kuplimista. Tähän neljänteen en lisännyt enään kuin vain pienen hyppysellisen humalapellettiä, josko liika humalointi olisi ollut edellisissä vikana.