Puolitoista vuotta täynnä tätä oluttouhua. On tullut opittua todella paljon, suurin osa tietysti kantapään kautta. Jotkin kotiolutkirjallisuudessa sääntöinä pidetyt käytännöt ovat paljastuneet turhiksi, kanonisoituneiksi määräyksiksi joita kirjoittaja toisensa jälkeen toistaa ilman sen kummempaa käytännön kokemusta. Olutmaailma on auennut käsittämättömän laajana silmiemme eteen, ja seuraavan vuoden juttuja lienevät ensimmäisten hyväksi havaittujen reseptien hiominen, ja ehkä johonkin tiettyyn löyhään tyylisuuntaan keskittyminen.
Seuraavassa kuitenkin muutama vinkki niistä asioista joiden kanssa olemme kolauttaneet päämme seinään, siinä toivossa että ne auttavat jotakuta säästämään omaansa:
1. Käytä tarpeeksi hiivaa. Tällä tavoin saat kunnollisen ja voimakkaan käymisen, ja hiiva jaksaa käydä tarpeeksi kuivaksi saakka. 11,5 gramman pussi kuivahiivaa riittää ehkä 20 litraan keskivahvuista olutta, 30 litraan laitamme 2 pussia, 40 litraan 3 pussia ja 50 litraan 4 pussia. Uskomme myös kuivahiivan nesteyttämiseen ennen käyttöä, sekä vierteen ilmaamiseen ravistelemalla: aina kun olemme jättäneet jommankumman edellisistä tekemättä, on ominaispaino jäänyt turhan suureksi. Hyvää dataa tästä yleisestä kiistan aiheesta: https://bkyeast.wordpress.com/2012/10/15/yeast-rehydration/.
2. Hanki jääkaappi ja termostaatti. Hiiva on oluen makuun, jos ei nyt ihan aina eniten, niin ainakin todella paljon vaikuttava tekijä, ja se käyttäytyy erilailla eri lämpötiloissa. Jos et pysty hallitsemaan käymislämpöä, on turha investoida mihinkään kalliisiin muihin vermeisiin, koska niillä ei ole juurikaan merkitystä lämpötilakontrollin tärkeyden rinnalla. Jääkaapin avulla pystyt myös suorittamaan ennen pullottamista ns. "Cold-crash": in, jossa siis olut kylmetetään pari asteiseksi muutamaksi päiväksi, jolloin hiiva ja kaikki muu moska laskeutuu käymisastian pohjalle.
3. Liittyen edelliseen, kun sitten pullotat sitä kylmää ja kirkasta oluttasi, ja sekoitat siihen (yleensä kuumaan) veteen liuotetun pullokäymissokerin, niin sekoita tämän jälkeen olut huolellisesti: kuuma ja viskoosi sokeriliemi ei sekoitu helposti kylmään olueeseen, minkä tuloksena suurimmasta osasta pulloistasi puuttuu parin viikon kuluttua hapotus melkein tyystin, ja muutamat (pullotusastian pohjalta pullotetut) pullot ovat kuin kuohuvia olutpommeja. Usko pois, kokeiltu on...
4. Säädä panovetesi. Vaikka suurin osa kotioluen panijoista sanoo, että on täysin mahdollista tehdä loistavaa olutta ilman vesiprofiilin kanssa lutraamista, niin hyvin yksinkertaisella ja halvalla virittelyllä saa kuitenkin selviä makueroja aikaiseksi. Itse vakuutuimme siitä keittämällä viime kesänä vahvasti humaloidun jenkkityylisen pale alen ensimmäistä kertaa ilman reiluhkoja kipsijauhelisäyksiä, ja maku ei vain ollut niin terävä ja "puraiseva" kuin mihin olemme yleensä näiden reilummin humaloitujen kohdalla tottuneet. Ilmainen vesilaskuri bru'nwater on helppo käyttöinen pienen paneutumisen jälkeen, ja esimerkiksi Water- kirjasta saa jo vähän syvällisempää tietämystä aiheesta.
5. Anna oluesi kypsyä. Myönnetään, sorrumme aina itsekin samplaamaan vain viikkoa tai paria aiemmin pullotettuja oluita, ja koskaan ne eivät maistu kovinkaan hyviltä vielä silloin. Yritä rakentaa ahkeralla panemisella itsellesi "olutpuskuri", niin että aina juot oluita jotka ovat olleet pullossa ainakin kolme viikkoa, mieluummin ylikin. On totta että humalan aromit alkavat kuoleentua aika nopeasti pullossa, mutta kyllä kuukauden pullossa kypsynyt on aivan erimakuista verrattuna viikon vanhaan raakileeseen. (Yksi mielenkiintoinen kokeilu olisikin vanhojen, 1800-luvun mukaisten aitojen India Pale Alejen keittäminen; niitä kuuluikin säilyttää vuoden jos kaksikin ennen juomista, ja siksi ne alunperin humaloitiin 2-3 kertaa sillä humalamäärällä kuin tämän päivän IPAt. Sitten kun niiden juomisen aika tuli, olivat katkerot yhä sopivan tiukat mutta koko olut oli kypsynyt joksikin taivaalliseksi mistä me nykyisen hektisen maailman asukkaat voimme vain unelmoida...)
6. Jos pullotat oluesi, tee itsellesi palvelus ja tilaa tämä korkitin. Kun sen hommasimme loppuivat kaikki korkkeihin liittyvät ongelmat kuin seinään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti